Purjehdus pähkinänkuoressa

Purjevene on kulkuneuvo, joka saa liikevoimansa tuulesta. Purjeveneen liikuttaminen on karkealla tasolla yksinkertainen prosessi. Riittää, että purjehtija pitää huolen järjestyksessä viidestä asiasta - ja vene liikkuu sinne, minne kippari haluaa. 

Keskity näihin viiteen asiaan tässä tärkeysjärjestyksessä:

1. Tiedät, mistä suunnasta tuulee. (Tuuli)

2. Veneen keula ei osoita vastatuuleen. (Vene)

3. Purjeen skuuttiköyttä on kiristetty niin paljon, ettei purje ei lepata. (Purje)

4. Jos vene kallistuu liikaa, löysää skuuttia. (Purje)

5. Ohjaa venettä peräsintä kääntämällä haluamaasi suuntaan.

Jos jokin edeltävä asia ei täyty, korjaa se ja jatka lista loppuun.

Tuuli

Tuuli määrittää aina sen, mitä nopeutta ja mihin suuntaan veneellä ylipäätään voi liikkua. Purjevenettä ohjataan aina vain peräsimellä. Taiturikipparit pyrkivät myös joskus tehostamaan ohjausta kallistuksella tai purjeilla, mutta tällöinkin peräsin on eniten veneen kulkusuuntaan vaikuttava tekijä.

Jotta peräsin toimisi oikein ja vene kääntyisi purjehtijan haluamaan suuntaan, pitää veneen ensin liikkua eteenpäin. Tämä edellyttää vain kahta asiaa:

1. Veneen keulan tulee olla pois piistä (vastatuulesta) ja

2. Purje ei saa lepattaa (tuuli ei puhalla purjeen ohi sen molemmilta puolilta).

Tällöin vene kulkee eteenpäin keulan suuntaan.

Vene

Kun vene ei ole piissä ja se liikkuu, ohjataan se haluttuun suuntaan peräsintä kääntämällä - aivan kuin polkupyörä ohjaustangosta kääntämällä. Vasta tämän jälkeen tulee olennaiseksi purjeen säätö.

Jos purjeen lepatus ei lakkaa skuuttia kiristämällä, on tämä varma merkki siitä, että vene on piissä. Tällöin veneen kulkusuuntaa täytyy korjata kääntämällä keulaa pois päin tuulesta ja haluttuun määränpäähän pitää kulkea pidempää reittiä mutkitellen.

Kuvassa on veneitä kulkemassa eri suuntiin. Näissä veneissä skuutti on sitä kireämmällä, mitä lähemmäs tuulta veneiden kulkusuunta on, tai toisin sanoen, mitä ylemmäs tuuleen veneet ajavat. Myötätuuleen eli lenssiä ajavalla veneellä purje on auki kohtisuorassa veneeseen nähden, kun taas sivutuuleen vasemmalle ajavalla veneellä purjeen voi sanoa olevan puoliksi veneen reunan sisäpuolella ja puoliksi sen ulkopuolella. Kuvassa vasemmalle ja oikealle ajavissa veneissä erona on vain se, että tuuli tulee veneisiin eri puolilta, ja se työntää purjeenkin toiselle laidalle.

Mutta miksi oikealle sivutuuleen ajavan veneen purje lepattaa? Tässä veneessä keula osoittaa pois piistä, mutta purje ei vedä ja siksi se ei liiku. Purje ei vedä, koska purjehtija ei ole skuutannut riittävästi tuulen suuntaan nähden eli hän ei ole kiristänyt skuuttia niin, että purje tulisi tarpeeksi lähelle venettä.

Tuuli ei pääse pullistamaan purjetta vain toiselta puolelta, vaan puhaltaa sen ohi molemmilta puolilta.

Purjeveneen käyttövoiman eli tuulen ja purjeen käytön oppii purjevenettä ohjaamaan päästyään nopeasti vaistonvaraiseksi niin, että suunnan muuttaminen ja purjeen säätäminen sen mukaan luonnistuvat saumattomasti samaan aikaan kuin polkupyörällä ajaessa polkeminen ja ohjaaminen.