Embedded Files
Sään seuraaminen korostuu purjehduksessa neljästä syystä:
Merellä sää muuttuu nopeammin. Merellä puut ja maastonmuodot tai auringon lämmittämästä maasta nouseva ilma eivät hidasta ilmamassojen liikettä.
Merellä sää muuttuu ennustamattomammin. Maalla meteorologeilla on käytössään satoja kiinteitä havaintoasemia ja he lähettävät sääpalloja ylös ilmaan säännöllisesti maan päältä. Merellä meteorologit saavat havaintoja liikkuvista laivoista ja majakoilta, mutta säähavaintojen puutteellisuus heikentää ennusteen laatua.
Merellä kun sää muuttuu, veneilijä on lähtökohtaisesti yksin veneensä kanssa. Vene on liikkuva alus, jonka voi ankkuroida, mutta se jää silloinkin aallokon armoille. Vesillä liikkujia on paljon vähemmän kuin taajamassa tai edes ulkoilualueen metsässä. Merellä netti- ja GSM-yhteydet pätkivät.
Purjeveneen pääkäyttövoima on tuuli. Purjevene ei etene kovassa aallokossa vastatuuleen tai sivutuuleenkaan kovin hyvin perämoottorilla. Moottori on varalta sitä varten, jos tuuli lakkaa, ei sitä varten, että se otetaan käyttöön, kun taidot loppuvat.
Sään ennakointi auttaa välttämään omille taidoille liian kovat tuulet ja aallokot. Yleisen sääopin opiskelu kannattaa aina. Aloittelijalle tärkeintä ja aivan riittävää on se, että kippari seuraa oikeita tietolähteitä, seuraa vaaran merkkejä ja ymmärtää ajoissa tehdä jotain.
Katso video purjehduskilpailusta, jossa veneet päättivät jatkaa myrskyrintamasta välittämättä. Rintama yllättää sekä lähestyessään vain minuuteissa että voimakkuudellaan. Rannasta käsin on helppo jälkikäteen neuvoa, että purjehdussäätä paremmin seuraamalla purjeita olisi ymmärretty vähentää aiemmin ja kilpailukin olisi sujunut paremmin.
Video: S/y PAM purjehti vuoden 2019 Espoo-Suursaari-kilpailussa ukkosmyrskyyn. (Niklas Sandström)
Purjehdussään tietolähteitä
Purjehdussään tietolähteitä
Tuuliennuste
Tuuliennuste
Kaikki sääennustajat ovat jakaneet säädatansa keskenään. Suomessa tuuliennusteen laatii Ilmatieteen laitos, mutta mikään ei estä ulkomaisia sääpalveluja laatimasta myös Suomen kattavaa ennustetta. Windgurulla ja Aaltopoijulla on samaa dataa ja usein samat ennusteet kuin Ilmatieteen laitoksella. Näiden käyttöliittymät eroavat toisistaan.
Paikallissää (Ilmatieteen laitos)
Paikallissää (Ilmatieteen laitos)
Paikallissään etuna on ajantasaisen tuulitiedon saaminen. Ilmatieteen laitos tekee tuulihavaintoja nettisivuilleen 10 minuutin välein. Tuulikäyrästä näkee, onko tuuli jo heikkenemässä tai onko se juuri alkanut voimistua kovasti. Olennaista on valita havaintoasemaksi merellä sijaitseva havaintoasema.
Paikallissää tarjoaa myös muun tiedon, joka "vaikuttaa purjehduksen mukavuuteen".
Reitin suunnitteluun ja tulevien sääjärjestelmien lähestymisen seurantaan auttaa määränpään tai sääjärjestelmää lähempänä olevan paikkakunnan paikallissäätietoihin perehtyminen. Esimerkiksi kun Helsingissä tuulee lounaasta 20 metriä sekunnissa ja Hangossa tuuli tyyntyy äkisti 10 sekuntimetriin, on kelin rauhoittuminen Helsingissäkin käsillä muutamassa kymmenessä minuutissa.
Sadetutka (Ilmatieteenlaitos)
Sadetutka (Ilmatieteenlaitos)
Ilmatieteenlaitoksen paikallissään yhteydessä päivittyy viiden minuutin välein sääennustepaikkakuntaan kohdistettu sadetutkakuva. Pienen harjoittelun jälkeen merellä horisontissa näkyvät sadepilvet ja -rintamat on helppo tunnistaa tutkakuvasta. Sadetutka antaa epävakaalla säällä huviveneilijälle nopeimman ja varmimman tiedon lähestyvistä sade-, myrsky- ja ukkosalueista.
Sadetutkan edellisen tunnin havaintokuvat auttavat purjehtijaa näkemään sadealueiden suunnan ja nopeuden, mikä auttaa arvioimaan sääennusteen toteutumista ja jopa kiertämään ukkospuuskat merellä.
Merisäätiedote radiossa
Merisäätiedote radiossa
Internetaikana merisäätiedotteen lyömättömänä etuna on yhä se, että lähetys kuuluu hyvin koko Suomen talousalueella ulkosaaristoa myöten. Purjehtija ei ole säätietojen saannissa riippuvainen netti- tai GSM-yhteyksistä.
Merisäätiedote luetaan Radio Suomessa (Espoo: 94,00 MHz) täsmällisinä aikoina. Wikipediasta löytyy erinomainen merisään tulkintaohje kuulijalle.
Pilvien ja tuulen vaihtelun havainnointi
Pilvien ja tuulen vaihtelun havainnointi
Omat silmät ovat kipparin tärkein tietolähde. Tarkkaile vesillä ainakin näitä ennusmerkkejä:
Saderintamat ja -alueet (vertaa säätutkaan)
Lähestyvät leveät, tummanharmaat myrskyrintamat
Korkeutta nopeasti kasvattavat massiiviset ukkospilvet
Tuulen nopea voimistuminen
Muut kauempana olevat purjeveneet, jotka kohtaavat eri tuulen: vene kallistuu voimakkaasti, purjeet lepattavat, erisuuntainen tuuli
Veden pinnan erot saaren tuulen ja suojan puolella: tuulen ja suojan rajalla sekä tuulen nopeus että myös usein suunta muuttuvat hetkessä
Ennusteen aikaistuminen tai myöhästyminen
Merikartan tulkitseminen
Merikartan tulkitseminen
Ulappa, jolle tuuli pääsee puhaltamaan esteettä, mutta rannat ja pohjanmuodot kanavoivat veden virtausta niin, että aallokko nousee kovaksi. Tällaisia tunnettuja paikkoja on Helsingin lähialueilla on muiden muassa Vallisaaren ja Isosaaren välinen salmi, Sipoonselkä ja Porkkalanselkä.
Saarien suojan puoli. Mitä isompi ja jyrkkäreunaisempi saari, sitä tyynempää sen suojassa on. Monesti vaikka tuuli olisi lähes myrskylukemissa, saarien suojasta löytyy täysin tyyniä paikkoja. Helsingissä esimerkiksi Santahaminan ja Kuninkaansaaren välisestä suojasta löytyy maaston muodoista johtuen aina täysin tyyni paikka riippumatta tuulen suunnasta tai tuulen voimakkuudesta.
Reitin suunnittelun kannalta olennaista on tietää, mihin suuntaan kartalla on tuulen puolesta mahdollista purjehtia. Sääennusteesta tai tuulihavainnosta saadun tuulen suunnan voi siirtää kartalle. Kryssikulmat löytyvät 45 astetta sivusta. Kryssikulman ennakoinnilla voi vaikuttaa siihen, joutuuko kryssimään ahtaaseen salmeen isojen laivojen kanssa. Saaristossa on usein mahdollista valita vaihtoehtoinen reitti, jolla pakollisten vendojen määrää voi minimoida.
Page updated
Google Sites
Report abuse