Harjoittele purjeilla rantautumista teematreeneissä

Ensi perjantaina Purjehdusakatemia Pärske tarjoaa laadukkaan harjoitusmahdollisuuden jokaisen kipparin haastavimpaan tehtävään: rantautumiseen ilman moottoria. Pärskeen teematreenissä perjantaina 3.6. keskitytään eri tekniikoihin, miten purjeveneen saa turvallisesti pysäytettyä laituriin ja poijuun, ja mitä kipparin pitää ottaa huomioon.

Katso lisää ja ilmoittaudu mukaan täältä: www.parske.fi/purjehdusakatemia -> Teematreenit.

Ilmoittautuneet saavat etukäteen teoriamateriaalia, joka käydään lyhyesti läpi ennen vesillä lähtöä. Harjoitusveneenä käytössä on Pärskeen oma, ketterä Melges 24 -kevytkölivene. Purjeilla rantautuessa Melges on haastava, joten tähän teematreeniin osallistuminen voi tehdä omalla veneellä rantautumisen hyvin helpoksi.

Kouluttajana toimii Vertti Niemi.

Viikkopurjehdukset ja kisaryhmän treenit alkaneet Särkällä

Kevään ensimmäinen viikkopurjehdus Pärskeen veneellä purjehdittiin erinomaisessa säässä tämän viikon maanantaina 9.5. Neljän hengen miehistö sai pitkän talven jälkeen hyvin langan – tai ehkä paremmin köyden – päästä kiinni. Särkän eteläpuolella oli hyvä harjoitella vendat ja jiipit kuntoon hyvässä seurassa.

Tuulet olivat myös niin suotuisat, että kierros Pihlajasaaren ympäri sujui joutuisasti. Osa syy oli varmasti hyvin lentäneellä spinnaakkerilla, jonka osallistujat hallitsivat hyvänä tiiminä. Ilmoittaudu mukaan ensi kerralle ja katso lisää täältä: www.parske.fi/purjehdusakatemia

Niko vei kisatreeniryhmän vesille

Melges 24 on vilkas kilpailuluokka, ja siksi myös Pärskeellä pitää olla oma kisatiimi. Keskiviikkona 11.5. kisatreeniryhmä kokoontui ensi kerran. Kisaryhmä treenaa kipparikouluttajansa Niko Seppäläisen johdolla kevätkaudella viikoittain. Osatavoitteena on Melges 24-luokan Helsingissä purjehdittavat SM-kilpailut jo ensi kuussa 17.-19.6. Treenaaminen jatkuu tietysti tämän jälkeenkin syksyn kisoja silmällä pitäen.

Tiimi muodostuu Nikon lisäksi kolmesta naispurjehtijasta. Melgesin kisamiehistö on 4-5 henkeä, joten kisaryhmään mahtuu vielä yksi uusi purjehtija. Jos tiedät hyvän lisän tähän tiimiin, ilmianna hänet (itsesi) meille – minulle tai Nikolle.

/Vertti

 

Uusi Melges 24 -kisaryhmä Pärskeellä

Särkällä aloittaa uusi Melges 24 -kisaryhmä toukokuun alussa.

Melges 24 on virkeä kilpailuluokka Suomessa. Kansallisen tason ranking-kisasarja on yhdistetty Viron sarjan kanssa yhteiseksi kuuden osakilpailun sarjaksi, johon on avoin pääsy kaikille venekunnille. Pärskeen Melges osallistuu kaudella 2016 Helsinkiä lähellä järjestettäviin kilpailuihin elo-syyskuussa, ja tätä varten keväällä aloittaa treeniryhmä.

Kilpaileminen ja kilpapurjehduksen harjoittelu on järisyttävän nopea tapa oppia lisää ja nostaa tasoaan purjehtijana. Kilpailutilanne ja pieni lisäjännitys tuovat motivaatiota ja tehoa suoritukseen veneessä. Koko miehistön tsemppaus ja erityisesti toisilta oppiminen parantavat myös kunkin omaa osaamista.

Kisaryhmän kipparina toimii toukokuusta alkaen Niko Seppäläinen, jolla on kansainvälistä kilpailukokemusta kevytveneistä. Treenatessa kaikki pääsevät harjoittelemaan eri rooleja veneessä. Kippari pitää huolen turvallisuudesta.

Kisaryhmään otetaan neljä henkilöä kipparin lisäksi. Toukokuun alusta heinäkuun alkuun kisaryhmä treenaa keskiviikkoisin, ja käy HSS:n keskiviikkokisoissa harjoittelemassa radankiertoa, miehistön yhteispeliä ja hakemassa venevauhtia. Loppukauden harjoittelusta ja kisoihin osallistumisesta päätetään kootun treeniryhmän mukaan.

Touko-heinäkuun aikataulu

Särkällä Merenkävijöiden satamasta kerran viikossa keskiviikkoisin 11.5.-13.7. (10 kertaa) klo 17-20 ja lisäksi viisi extrakertaa, joiden pitämisestä sovitaan kisaryhmässä. Extravesikertoja voidaan pitää esimerkiksi viikonloppuna tai hyvän tuulen vallitessa kuitenkin kaikkien aikatauluun sopien.

Treenimaksu kisaryhmässä on 310 euroa touko-heinäkuulta sisältäen 15 vesiharjoitusta (3h), valmentavan kipparin ja tarvittaessa purjehdusasun lainaan treeneihin.

Kisaryhmään ovat tervetulleita kaikentasoiset purjehtijat starttikurssin juuri käyneistä raskaan sarjan Melges24-kisaajiin, joilta puuttuu oma venekunta. Ilmoittaudu kisaryhmään pääkouluttaja Vertti Niemelle (parske(ät)parske.fi, 040 512 7500).

Purjehduksen Nettistarttikurssi #2: Väistämissäännöt

Vesillä liikkuu monia erilaisia vesikulkuneuvoja kajakista avomeriristeilijään. Ystävällisyyden ohella hyvä toimintatapa turvalliseen vesillä liikkumiseen on, että kaikki väistävät toisiaan ja välttävät kosketusta. Kahden veneen kohdatessa toisella veneellä on kuitenkin aina myös väistövelvollisuus, joka määräytyy nyt läpi käytävien sääntöjen mukaan.

”Se väistää, jonka on helpoin väistää”, käy hyvin väistämissääntöjen punaiseksi langaksi. Väistäjä tekee jo hyvissä ajoin tarvittavat suunnan tai nopeuden muutokset, jotta yhteentörmäys vältetään.

Kaikki vesikulkuneuvot jakautuvat oheisen kuvan viiteen kategoriaan (1-5) juuri sen mukaan, mikä on niiden ohjailukyky ja siten väistämiskyky. Jokainen alus kuuluu aina johonkin näistä kategorioista, mutta tilanteen mukaan sama vene voi kuulua eri kategorioihin.

Vesikulkuneuvojen viisi väistämiskategoriaa

Ensimmäisen kategorian nimi on ”Liikuntakyvytön tai haaksirikkoutunut alus”. Tähän kategoriaan kuuluvat esimerkiksi

  • moottorivene, josta on bensa loppu,
  • ankkurissa oleva mikä tahansa alus
  • purjevene, jonka peräsin tai purjeet ovat rikki.

Kategorian alukset eivät yksinkertaisesti pysty väistämään.

Toisen kategorian nimi on ”Rajoitettu ohjailukyky”. Vaikka tämän kategorian alus alkaisi väistää, ei sen suunta eikä nopeus kovin helposti muuttuisi riittävästi törmäyksen välttämiseksi. Tähän kategoriaan kuuluvat esimerkiksi

  • avomeriristeilijä ja muut isot laivat, joiden pysäytysmatka voi olla yli 500 metriä ja jotka kokonsa puolesta eivät käänny helposti
  • kajakki tai soutuvene, jonka nopeus on usein murto-osa purjeveneen nopeudesta ja joka siksi ei edes ehtisi alta pois, jos se alkaisi väistää. Usein meloen tai soutaen liikkuvat veneet pysyttelevät pois muiden veneiden luota.
  • kaikki hitaammat alukset, jos väistämistilanteen toinen osapuoli on erittäin nopea alus, kuten pikamoottorivene tai F-18-katamaraani

Edellisistä esimerkeistä huomaa, että nämä kategoriat ovat sidottuja väistämistilanteeseen ja ovat suhteellisiä ja enemmän suuntaa-antavia. Ystävällisyys muita vesillä liikkujia kohtaan on se tärkein sääntö.

Kolmas kategoria on ”Syväyksen rajoittama alus”. Tässä kategoriassa otetaan huomioon kunkin veneen turvallinen liikkumisalue vesillä. Jos esimerkiksi muut säännöt ohjeistaisivat moottorivenettä väistämään purjevenettä, mutta moottoriveneen ainoa suunta väistää olisi liian matala vesi, purjeveneen pitää tietenkin väistää. Tällöin katsottaisi, että moottorivene siinä tilanteessa kuuluu kolmanteen kategoriaan. Sama tilanne voi tulla eteen kahdella purjeveneellä tai useamman aluksen tilanteessa, jossa mukana voi olla monia veneitä, kajakki ja vaikka laiva. Kunkin veneen kipparin tulee tällaisissa tilanteissa lukea tilannetta niin, että kukaan ei tule ajaneeksi pohjakosketusta. Tällaiset tilanteet tulee pyrkiä kiertämään ennakoimalla. Kolmanteen kategoriaan voi kuulua esimerkiksi seuraavia aluksia:

  • vene kapeassa salmessa, jossa ei voi kääntyä, kun toinen vene pystyy vielä väistämään
  • purjevene, jonka köli on selkeästi syvempi kuin toisella purjeveneellä, kun syvää vettä ole riittävästi tai veden syvyydestä ei ole varmuutta

POIKKEUS: Kapeilla veneväylillä – esimerkiksi saarien suojassa – alle 20 metriä pitkät alukset väistävät aina yli 20 metriä pitkiä aluksia. Tuota rajaa pitemmät alukset väistävät toisiaan siis omassa kategoriassaan, jota ei ole tähän esitykseen sisällytetty.

Lukija voi aivan aiheellisesti kysyä, miten ihmeessä vesillä liikkuessa tunnistaa, mikä vene kuuluu mihinkin kategoriaan erityisesti, kun puhutaan ensimmäisestä kolmesta. Vastaus on, ettei sitä voikaan aina varmasti tietää.

Tällainen kategoriajako auttaa kuitenkin ymmärtämään muiden veneilijöiden väistämiskykyä ja tilan tarvetta. Se opettaa myös lukemaan väistämistilanteita niin, että kykenee ennakkoon välttää tilanteet, joissa ei voi olla varma, että myös toinen vesillä liikkuja on ymmärtänyt tilanteen väistämisvelvollisuuden samoin kuin itse. Tämän takia ystävällisyys muita vesillä liikkujia kohtaan on tärkeintä.

Neljäs kategoria on purjeilla ja tuulen voimalla liikkuville purjeveneille. Normaalit purjeveneet väistävät ylempiä kategorioita, joihin kuuluvat kaikki, joiden väistämiskyky on heikompi. Purjeveneet väistävät toisiaan omien väistämissääntöjen I-III mukaan.

Viidenteen kategoriaan kuuluvat kaikki moottorikäyttöiset alukset, joiden ohjailukyvyssä ei ole vikaa ja joilla on syväyksen puolesta tilaa väistää. Tähän kategoriaan kuuluvat esimerkiksi

  • pienet ja isot moottoriveneet
  • kaikki vesibussit (ellei vesibussi ole yli 20 metriä pitkä ja liiku ahtaalla väylällä. Tällöin se kuuluu suoraan kolmanteen kategoriaan.)
  • perämoottorilla tai koneella liikkuvat purjeveneet (vaikka purjeet olisivat ylhäällä)

Purjeveneiden kolme väistämissääntöä

Kahden purjeveneen kohdatessa sovelletaan kolmea sääntöä järjestyksessä alkaen ensimmäisestä säännöstä. Jos ensimmäinen sääntö antaa vastauksen, kumpi veneistä on väistövelvollinen, ei muita sääntöjä tarvita kyseisessä väistämistilanteessa. Muussa tapauksessa katsotaan, mitä seuraava sääntö sanoo.

Jokainen vesikulkuneuvo kuuluu aina johonkin viidestä (1-5) kategoriasta, joiden kesken alempi väistää ylempää. Purjeveneet väistävät toisiaan kolmea perussääntöä (I-III) soveltaen.

Jokainen vesikulkuneuvo kuuluu aina johonkin viidestä (1-5) kategoriasta, joiden kesken alempi väistää ylempää. Purjeveneet väistävät toisiaan kolmea perussääntöä (I-III) soveltaen.

I Styyrpuuri-paarpuuri (styyra-paara)

”Kun veneet ovat eri halsseilla, vasemmalla halssilla olevan veneen täytyy väistää oikealla halssilla olevaa venettä.” (Purjehduksen kilpailusäännöt, sääntö 10.)

Halssilla tarkoitetaan sitä, kummalta puolelta tuuli tulee veneeseen. Kun tuuli tulee veneeseen oikealta puolelta, sanotaan, että vene on styyrpuurin halssilla tai styyralla. Paarpuurin tai paaran vene on väistövelvollinen. (Kuvassa punaisen suorakulmion sisässä.)

II Ylempi vene väistää

”Kun veneet ovat samalla halssilla ja peittävät toisiaan, tuulen puolen veneen täytyy väistää suojan puolen venettä.” (Purjehduksen kilpailusäännöt, sääntö 11)

Veneet peittävät toisiaan, kun kumpi tahansa vene on toisen veneen perän ja keulan kautta kulkevien kuvitteellisten linjojen välissä eli käytännössä, kun veneet ovat vierekkäin. Tuulen puolen vene on väistövelvollinen. Toisin sanoen sen, joka ajaa alemmas tuuleen nähden, tulee kiertää toinen vene joko sen keulan tai perän puolelta, kun ajoreitit risteävät.

III Perästä tuleva vene väistää

”Kun veneet ovat samalla halssilla eivätkä peitä toisiaan, selvästi perässä olevan veneen täytyy väistää selvästi edessä olevaa venettä.” (Purjehduksen kilpailusäännöt, sääntö 12.)

Tämä sääntö tahtoo sanoa, että nopeamman veneen tulee kiertää saavuttamansa hitaampi vene. Tämän säännön voi sanoa olevan jopa itsestään selvyys. Eihän hitaampi ja saavutettava vene voi tietää, mihin suuntaan sen tulisi väistää.

Väistämissäännöt oppii parhaiten käytännössä

Edellä läpi käydyillä viidellä väistämiskategorialla ja kolmella purjeveneiden väistämissäännöllä voi selvittää kaikki väistämistilanteet, joita vesillä tulee vastaan. Sääntöjen oppiminen selkärankaan on osa turvallista vesillä liikkumisen taitoa. Käymällä läpi useamman keksityn esimerkkitilanteen paperin ja kynän kanssa saa jo huomattavasti paremman tuntuman eri tilanteisiin kuin vain lukemalla nämä väistämissääntökuvaukset.

Esimerkkitilanteiksi voi keksiä useamman veneen kohtaamisia tai vaikka piirtämällä rannan rajoittaman vesialueen, jossa kategoriaan kolme sijoittuu useampi vene. Mallia piirtämiseen voi ottaa oheisista kuvista, joissa on käyty läpi purjeveneiden väistämissäännöt.

Pärskeen purjehduksen Starttikurssilla väistämissäännöt ovat mietinnässä koko ajan, kun olemme vesille. Alkuvaiheessa kouluttaja neuvoo kulloisenkin kipparin eri väistämistilanteiden ympäri, jotta keskittyminen voi kohdistua veneenhallinnan opetteluun. Kurssin edetessä koko miehistön tehtäväksi tulee eri veneiden havainnoiminen ja väistämissääntöjen soveltaminen. Katso alkavan kauden starttikurssit täältä: www.parske.fi/tuote/starttikurssi/

Seuraavassa Nettistarttikurssin osassa käydään läpi kelluvista poijuista vesille rakennetun radan kiertoa ja siihen liittyviä manööverejä.

Pärske järjestää kertauskurssin kevään alussa

”Kumpi oli styyrpuuri ja kumpi oli paarpuuri? Vedettiinkö pinnasta jiipissä vai oliko se vendassa? Jos löysään skuuttia, hidastuuko vauhti? Mistä täällä nyt tuulee? Missä on puomiliikki!?”

Talven jälkeen tuntuman purjeveneeseen saa parhaiten purjehtimalla paljon. Kevätkausi aloitetaan Särkällä jo opitun kertaamisen merkeissä. Takana on pitkä talvi, joten jos kävit viime kesänä Starttikurssin, voit tällä kurssilla helposti palauttaa vanhan mieleen ja nostaa tasoasi edellistä kauttakin korkeammalle.

Kouluttajana kertauskurssilla toimii Vertti Niemi.

Kertauskurssi järjestetään Särkällä Melges24-kevytköliveneellä kolmena iltana.

Ti 26.4.2016 klo 17-20
Ke 27.4.2016 klo 17-20
To 28.4.2016 klo 17-20

Hinta: 115 euroa

Ilmoittaudu

Kurssille otetaan mukaan neljä purjehtijaa. Jos kiinnostusta riittää, järjestetään toinen kertauskurssi jo edeltävänä viikonloppuna. Vahvistamaton aikataulu: la 12-15, su 12-15 ja ma 17-20.

Kertauskurssilla kerrataan osallistujien osaamistason mukaan veneenkäsittelyä eri vesiharjoituksin. Yhdessä viime sunnuntaina alkaneen maksuttoman Nettistarttikurssin suoritettuna kertauskurssille osallistuja on valmis heti toukokuun alusta käynnistyviin viikkopurjehduksiin ja teematreeneihin. Kertauskurssilta saa myös pohjan osallistua halutessaan uuteen kisaryhmään ja jatkokursseille, joista tiedotetaan lisää kevään edetessä ja joista kuulee varmasti lisää kertauskurssilla.

 

Purjehduksen nettistarttikurssi #1: Tuuli, vene ja purje

Purjehdusakatemia Pärskeen Nettistarttikurssi on moniosainen kesään asti jatkuva teoriasarja, jossa käydään havainnollisesti läpi Starttikurssin keskeisiä opetusaiheita ja purjehduksessa yleisesti tärkeitä taitoja. Ensimmäisessä osassa perehdytään tuulen suuntaan ja siihen, miten purjehtija ottaa sen huomioon veneen suunnassa ja purjeen asennossa.

Purjevene on kulkuneuvo, joka saa liikevoimansa tuulesta. Tuuli siis määrittää aina sen, mitä nopeutta ja mihin suuntaan veneellä ylipäätään voi liikkua. Purjevenettä ohjataan aina vain peräsimellä. Taiturikipparit pyrkivät myös joskus tehostamaan ohjausta kallistuksella tai purjeilla, mutta tällöinkin peräsin on eniten veneen kulkusuuntaan vaikuttava tekijä.

Jotta peräsin toimisi oikein ja vene kääntyisi purjehtijan haluamaan suuntaan, pitää veneen pitää ensin liikkua. Tämä edellyttää vain kahta asiaa: 1. Veneen keulan tulee olla pois piistä (vastatuulesta) ja 2. Purje ei saa lepattaa (tuuli ei puhalla purjeen ohi sen molemmilta puolilta). Tällöin vene kulkee eteenpäin keulan suuntaan.

Purjevene ei liiku suoraan vastatuuleen. Kuvan eri veneet osoittavat, miten lähelle veneen runkoa purje tulee skuutata eri suuntiin purjehdittaessa.

Purjevene ei liiku suoraan vastatuuleen. Kuvan eri veneet osoittavat, miten lähelle veneen runkoa purje tulee skuutata eri suuntiin purjehdittaessa.

Kun vene liikkuu, ohjataan se haluttuun suuntaan peräsintä kääntämällä – aivan kuin polkupyörä ohjaustangosta kääntämällä. Vasta tämän jälkeen tulee olennaiseksi purjeen säätö. Annetaanko purjeen avatua löysäämällä skuuttia (köysi) vai kiristetäänkö skuuttia niin, että purje tulee aivan veneen keskilinjan myötäiseksi? Oikean säädön määrää veneen kulkusuunta.

Kuvassa on veneitä kulkemassa eri suuntiin. Näissä veneissä skuutti on sitä kireämmällä, mitä lähemmäs tuulta veneiden kulkusuunta on tai toisin sanoen mitä ylemmäs tuuleen veneet ajavat. Myötätuuleen eli lenssiä ajavalla veneellä purje on auki kohtisuorassa veneeseen nähden, kun taas sivutuuleen vasemmalle ajavalla veneellä purjeen voi sanoa olevan puoliksi veneen reunan sisäpuolella ja puoliksi sen ulkopuolella. Kuvassa vasemmalle ja oikealle ajavissa veneissä erona on vain se, että tuuli tulee veneisiin eri puolilta, ja se työntää purjeenkin toiselle laidalle.

Mutta miksi oikealle sivutuuleen ajavan veneen purje lepattaa? Tässä veneessä keula osoittaa pois piistä, mutta purje ei vedä ja siksi se ei liiku. Purje ei vedä, koska purjehtija ei ole skuutannut riittävästi tuulen suuntaan nähden eli hän ei ole kiristänyt skuuttia niin, että purje tulisi tarpeeksi lähelle venettä. Tuuli ei siis pääse pullistamaan purjetta vain toiselta puolelta, vaan puhaltaa sen ohi molemmilta puolilta.

Purjeveneen käyttövoiman eli tuulen ja purjeen käytön oppii purjevenettä ohjaamaan päästyään nopeasti vaistonvaraiseksi niin, että suunnan muuttaminen ja purjeen säätäminen sen mukaan luonnistuvat saumattomasti samaan aikaan kuin polkupyörällä ajaessa polkeminen ja ohjaaminen. Tämän taidon ja monta muuta voit tulla oppimaan Pärskeen Starttikursseille oikeaan purjeveneeseen. Ilmoittautuminen kesän 2016 kursseille on jo auki. Katso lisää täältä: www.parske.fi/tuote/starttikurssi/

 

Nettistarttikurssi1

Pärskeen Melges 24 -kevytkölivene sivutuulessa eli slöörillä. Tuuli tulee kuvassa vasemmalta.

Purjehdusakatemian kauden aloitus lähestyy

Jäiden lähtöön ja purjehduskauden alkuun on vielä pari kuukautta. Purjehdusakatemia Pärske jatkaa helppojen harrastuspurjehdusten ja laadukkaiden koulutustapahtumien järjestämistä Melges24-kevytköliveneellä heti alkukeväästä 2016. Ilman tai veden lämpötilasta ei tarvitse olla huolissaan, koska Pärskeen kautta saa tarvittaessa hyvän purjehdusasun lainaan, joka pitää kuivana ja lämpimänä kylmänäkin kesänä. Uutta purjehduskaudella 2016 on jatkokurssivalikoiman kasvaminen, erityisten teematreenien järjestäminen ja kisatreeniryhmän aloittaminen.

Yllä olevasta kuvasta saa hyvän käsityksen koko purjehdustarjonnasta. Kokonaisuudesta voi jokainen valita oman polkunsa. Jos haluaa starttikurssin kautta saman tien kisaryhmään tai tekee mieli käydä kaverien kanssa purjehdusretkillä ja ehkä tutustumassa purjeiden trimmaukseen teematreeneissä, on molemmat vaihtoehdot helposti mahdollisia.

Purjehduskauden 2016 tarjontaa

Starttikurssi
Purjehdusakatemia Pärskeen oma alkeiskurssi on vakiintunut 20 tunnin mittaiseksi. Kevään kursseille ilmoittautuminen aukeaa helmikuun aikana. Vaihtoehtoina on pidennetyn viikonlopun mittaisia tehostarttikursseja ja touko-kesäkuun kestäviä starttikursseja. Starttikurssilla oppii itsenäiseksi purjehtijaksi kevytköliveneellä.

Viikkopurjehdus
Viikkopurjehdustunnit ovat helppoja iltapurjehduksia, joilla pääsee treenaamaan omia kehityskohtiaan ja ylläpitämään esimerkiksi starttikurssilla hankittua purjehdusosaamista. Kouluttaja on viikkopurjehduksilla mukana pitämässä huolta turvallisuudesta ja varmistamassa, että miehistö hallitsee veneen itsenäisesti. Viikkopurjehduksille pitää ilmoittautua ilmoittautumisjärjestelmän kautta. Viikkopurjehdusten ohjelmasta tulee lisätietoa maaliskuun aikana.

Purjehduspäivät
Kesä-elokuun aikana järjestetään joustavasti puolen päivän mittaisia purjehduspäiviä, joilla nautitaan lajista ja meriluonnosta sekä opetellaan eri veneenhallinta- ja merimiestaitoja.

Kisatreeniryhmä
Melges24-kevytköliveneluokka on Suomessa ja Virossa virkeä monenpurjehdittava kilpapurjehdusluokka. Suomen ja Viron yhteisen ranking-sarjan kisoja järjestetään pääasiassa Helsingissä ja lähellä Helsinkiä, mutta myös muualla Suomessa ja Virossa. Kisatreeniryhmäläiset harjoittelevat leikkimielisesti kilpapurjehdusta. Tavoitteena on osallistua yhteen tai useampaan purjehdusregattaan eli kilpailuun tänä vuonna. Lähtötasovaatimus on suoritettu starttikurssi. Kisatreeniryhmässä oma purjehdustaito paranee takuuvarmasti huimaavaa vauhtia.

Jatkokurssi
Jatkokurssilla paneudutaan starttikurssia syvemmin veneenhallintaan, miehistön yhteispeliin ja haetaan varmuutta veneessä toimimisessa.

Kipparikurssi
Kipparikurssilla käydään läpi kipparin toimintaa purjehduksessa painottuen erityisesti rannasta lähtöön, rantautumiseen ja navigointiin. Kurssi koostuu kolmesta neljän tunnin jaksosta, joilla harjaannutetaan kurssilaisia useilla eri harjoituksilla kipparoimaan kevytkölivenettä turvallisesti ja luodaan pohja itsenäiselle jatkoharjoittelulle. Kipparikurssin hyväksytysti suorittaneet voivat vuokrata Pärskeen Melges24:a.

Teematreenit
Teematreenejä järjestetään 1-2 kuukaudessa vaihtuvilla teemoilla esim. purjeiden ja maston trimmaus, purjeilla rantautuminen, genaakkeri-myötätuulipurje, purjehdustaktiikka, eri manööverit… Tarkoitus on antaa kaikentasoisille, mutta myös pidemmälle ehtineille purjehtijoille tilaisuus paikata aukkoja osaamisessa tai vaikka hakea uusia ajatuksia oman veneen kanssa toimimiseen. Teematreeneihin ilmoittautuneet saavat etukäteen teoriapaketin, joka käydään läpi rannassa ennen vesille lähtöä. Pääpaino on käytännön kokeilussa ja oivaltamisessa vesillä.

Kaikista näistä lisää erikseen kevään lähestyessä. Pysy kuulolla aikatauluja ja ilmoittautumisia varten!

Galleria

Veneen pohja pesty syyssesonkia varten

Pärskeen jatkuu vielä muutaman viikon. Purjehdusretken voi kätevästi varata varauskalenterista. Samasta paikasta voi myös ilmoittautua Maanantaipurjehduksiin, joita on vielä ainakin kaksi jäljellä Särkän lauttaliikenteen mukaan.

Säät ovat toistaiseksi vielä pysyneet lämpiminä. Kylmän sään tai vaakasuoran vesisateenkaan ei tarvitse antaa häiritä harrastusta. Pärskeeltä saa lainaan avomeriasun, jossa pysyy takuuvarmasti lämpinä, kunhan meri ei jäädy.

Särkällä nähdään!

/Vertti Niemi

Pärskeen purjehdusten varaus nyt helpompaa

Purjehdusakatemia Pärskeellä on nyt uusi varausjärjestelmä, jonka kautta onnistuu muutamalla klikkauksella purjehdusretkien varaus, ilmoittautuminen Starttikursseille ja Maanantaipurjehduksiin sekä veneen vuokraus omiin purjehduksiin, kun taidot sen sallivat. Retkiä varattaessa uutta on se, että vapaita aikoja voi nyt selata nettisivuilta.

Varausjärjestelmä on linkitetty kuhunkin tuotteeseen. Suoraan varaussivulle pääsee tästä linkistä:www.varaaheti.fi/parske. Järjestelmän toimittaa turkulainen Digital Booker Oy. Rekisteröityminen sivustollemme ei ole välttämätöntä, mutta suositeltavaa erityisesti usein venettä lainaaville tai Maanantaipurjehduksissa kävijöille. Rekisteröityminen nopeuttaa ilmoittautumista varsinkin kännykällä, jos laitteen selain muistaa kirjautumisen.

Maanantaipurjehduksiin on tähän asti ilmoittauduttu Nimenhuuto.com-palvelun kautta. Palvelu ei ole enää käytössä, vaan oman venepaikkasi iltatreeneihin voit varata suoraan tästä linkistä. Pärskeen purjehduskausi jatkuu ainakin lokakuun alkuun asti. Elokuun lämpimät säät lupaavat mainiota syyspurjehduskeliä syyskuulle, jolloin on vielä erinomainen ajankohta viedä omat työkaverit tai asiakkaat purjehtimaan tai kehittää omaa purjehdustaitoaan aktiivisesti veneillen.

Särkällä nähdään!